Unikoulu pelasti meidän perheen arjen

Saimme ihanan poikavauvan, joka oli ensimmäiset kolme kuukautta hyvä nukkuja. Pelkäsin yöunien olevan liian hyviä ollakseen totta. Neljän kuukauden ikäisenä vauva alkoi liikkumaan enemmän pinnasängyssään ja havahtui useamman kerran yössä itkemään. Olimme alusta asti reagoineet vauvan itkuun nopeasti. Emme olleet ymmärtäneet, että vauvalle kannattaisi antaa hieman aikaa, jotta hän saisi mahdollisuuden oppia nukahtamaan uudelleen itsekseen. Olimme myös opettaneet vauvan nukahtamaan vanhemman istuessa pinnasängyn vieressä.

Viiden ja seitsemän kuukauden ikäisenä vauva saattoi herätä 10-15 kertaa joka yö. Olin äitinä todella väsynyt näin jälkeenpäin ajateltuna. Minulla ei ollut aiemmin elämässä koskaan nukahtamisvaikeuksia, mutta nyt en saanutkaan illalla nukahdettua. Pelkäsin jo nukkumaan mennessä, että pian vauva herää. Joskus myös yöheräämisien välillä oli vaikea nukahtaa uudelleen. Usein oli öitä, etten ehtinyt syvään uneen ollenkaan, kun heräsimme 30 minuutin välein. Vauva oli tottunut rauhoittumaan saadessaan tutin tai rintamaitoa, eikä osannut jatkaa unia ilman vanhemman käyntiä. Jotenkin sitä vain ajatteli, että tällaista tämä nyt on meidän lapsemme kohdalla. Ajattelin myös, että meille on vaan siunaantunut näin temperamenttinen vauva.

Hetkellisesti tilanne rauhoittui kahdeksan ja yhdeksän kuukauden kohdalla, kun vauva oppi ryömimään ja lopetin hiljalleen yöimetyksen. Silloin heräsimme 1-5 kertaa yössä. Helpotus oli kuitenkin vain hetkellinen ja kymmenen kuukauden ikäisenä tuntui, ettei enää mikään muu keino auttanut ja vuorotellen me vanhemmat menimme nukkumaan pojan huoneeseen siellä olevalle vierassängylle. Aluksi poika nukkui vanhemman vieressä melko rauhallisesti, mutta lopulta tilanne oli se, että hän kiipeili meidän päällämme ja meni kirjaimellisesti seiniä pitkin opetellessaan öisinkin tukea vasten seisomista. Parina yönä valvoin pojan kiipeilemistä neljäkin tuntia ja ajattelin, että selviääkö tästä väsymyksestä hengissä. Sitten muistin, että neuvolassa oli mainittu uniohjaajasta, jolta voisi pyytää apua.

Olimme motivoituneita, ja jo ennen uniohjaajan soittoa sopineet, että toimimme juuri niin kuin meitä ohjataan tekemään. Olin iloinen ja helpottunut, kun uniohjaaja soitti ja ehti jutella kanssani kiireettömästi kysellessään meidän perheemme tilanteesta. Kaikista tärkeintä oli se, että sain perustelut monelle asialle, joita olin miettinyt. Oman lapsen itkua on raastavaa kuunnella, mutta kun saa varmistuksen sille, ettei vauvalla ole hätää unikoulun aikana, niin pystyy opettamaan omaa lastaan paremmille yöunille.

Meidän poikamme oli harjoitellut omassa huoneessa nukkumista jo useamman kuukauden ja olin lopettanut yöimetyksen, joten pistäytymisunikoulu sopi meidän tilanteessamme hyvin. Aloitimme uniohjaajan neuvoja järjestelmällisesti noudattaen unikoulun, kun poika oli yhdentoista kuukauden ikäinen. Jo ensimmäiset yöt sujuivat hyvin ja vauva heräsi kolmesta neljään kertaan yössä. Tuntui turvalliselta, kun uniohjaaja sanoi soittavansa minulle jo unikoulun aloituksen jälkeisenä päivänä. Neljäntenä päivänä meidän vauvamme nukkui ensimmäisen kokonaisen yönsä. Voin kertoa, että tunsin itseni ihan uudelleen syntyneeksi tämän unikoulun ansioista. Tämä unikoulu suorastaan pelasti meidän perheen arjen.

Nyt meidän poikamme on 1 v 5 kk ja kuluneen puolen vuoden aikana hän on nukkunut suurimmaksi osaksi täysiä öitä tai satunnaisesti herännyt kerran yössä. Flunssa-ajat ovat tietenkin asia erikseen, jolloin nenän tukkoisuuden vuoksi heräämisiä on ollut useampia. Viimeisen kuukauden aikana on poika saanut nauttia 12 tunnin yöunia ilman itkua. Ja mikä helpotus meille vanhemmille on ollut kun, pojalle on toivotettu hyvää yötä iltasatujen ja -laulujen jälkeen, niin hän löytää itse unen pinnasängyssään ilman, että tarvitsee vieressä istua.

– Äiti

VARTU-toiminta eli varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen

Vaasalaisilla perheillä on mahdollista saada apua VARTU-toiminnan kautta arjen haasteisiin, kuten uniongelmiin, imetykseen, ruokailuun sekä muihin vanhemmuuteen liittyviin asioihin. MLL:n Vartu-työntekijä Kirsi Frusti voi vierailla perheen kotona tai antaa neuvontaa puhelimen välityksellä. Yhteydenotot oman neuvolan terveydenhoitajan kautta.

Lue lisää VARTU-toiminnasta täältä.

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close